tiistai 1. syyskuuta 2009

Länsi-Uusimaan artikkeli 26.8.2009

Sikarilaatikko soikoon!

Mustion bluespuutarhurin juureva soundi syntyy kaksikaulaisella
sikaribaritonilla

Elina Laiho
RAASEPORI | Tarvikkeet ovat: kaksi kuubalaista 18 sikarin laatikkoa, kaksi
biljardikeppiä, pala letkunkiristintä, pullonkorkkeja ja kitarankieliä.
Kun näihin lisätään vielä yksi bassonkieli ja osa baritonikitaraa, ovat
mustiolaisen bluesmuusikko Jukka Juholan sikarilaatikkokitaran ainekset
kasassa.
Amerikkalainen Johnny Lowbow..n kokoaman kaksikaulaisen komeuden kruunaavat
laadukkaat käsin käämitetyt mikrofonit.
– Tämä kuulostaa kokonaiselta bändiltä, koska siinä on basso mukana, kehuu
tyytyväinen soittimen omistaja.

Uusi kitara oli Juholaa lentokentällä vastassa, kun hän saapui Amerikan
kiertueensa ensimmäiselle etapille St. Pauliin heinäkuussa. Vaikka mallin
suunnittelu oli syntynyt Juholan omasta päästä, erikoisen kitaran
soittaminen ei ollutkaan aivan yksinkertaista.
– Menin keikalle heti seuraavana päivänä, mutta soitin ensimmäisenä iltana
vain toista kaulaa. Baritonikaulaa piti opetella hieman pidempään.
Amerikan kiertueesta kehkeytyi varsinaine pyhiinvaellus bluesin
syntysijoille Minneapolisista Memphisin kautta Mississippiin.
– Se oli ensimmäinen matkani Yhdysvaltoihin. Vihdoin sain toteutettua
pitkäaikaisen haaveeni.
– Oli erikoista, kun jokainen pienikin paikka oli nimeltä tuttu levyistä
ja kirjoista.
Yksi suurista elämyksistä oli Robert Belfourin neljän tunnin keikka
Clarksdalessa, vaikka bluesmestaria oli paikallisessa kapakassa kuulemassa
vain kourallinen yleisöä.
– Amerikassa ei ymmärretä minkälainen helmi blues on. Alkukantainen blues
on menossa hautaan.

Nykyblues on Juholan mielestä liian siistittyä, kylmää ja kaupallista.
Vastapainoksi sliipatulle musiikille on syntynyt vaihtoehtobluesin
suuntaus alt.blues.
– Vaihtoehtoblues tekee saman bluesille, minkä punk teki rockille. Se
vapauttaa ilmaisun. Tärkeintä ei ole tekninen osaaminen, vaan musiikki
itseilmaisun muotona, kuvailee Juhola.
Bluesmaailmassa Juhola tunnetaan nimellä Black River Bluesman.
Black river - musta joki - tarkoittaa tietenkin Mustionjokea ja noudattaa
bluesperinteitä, jossa artistin kotipaikka on nimessä mukana.

Juholan aiemmat keikkamatkat Mustiolta maailmalle ovat aiemmin kulkeneet
jopa Nepaliin saakka, Himalajan blues -festivaaleille.
Matkailu ja musiikki ovat osa Juholan yksilapsisen perheen elämäntapaa,
johon yhdistyvät luomuyrttien viljely ja vaimon Katja Juholan työskentely
kuvataiteilijana.
Vuosien kuluessa Juholat ovat jättäneet puutarhatyöstä pois kaiken
ylimääräisen.
Nyt elanto tulee kevätkauden taimimyynnistä. Vapusta juhannukseen Jukka
käy itse Tammisaaren torilla myymässä.
Kevätkauden ahkeroinnin jälkeen loppuajan vuodesta voi kiertää maailmaa ja
tehdä musiikkia.
– Tämä on paras mahdollinen lähtökohta. Taiteessa ei tarvi miettiä, miten
tämä myy.

Nyt edessä on uusien biisien tekeminen neljättä levyä varten.
Sikarilaatikkokitaralla syntyvä soundi pitäisi saada purkitettua
mahdollisimman pian, kun ilmaisu on vielä tuoretta.
Aiemmissa kokoonpanoissa ovat soittaneet mukana Pohjassa asuvat Jussi
Konttinen ja Antti Huttunen sekä serkkupoika Juha ”Kisko Kid” Lindgren.
– Seuraavat keikat soitan joko soolona, duona rumpalin kanssa tai triona,
jolloin mukana on myös huuliharpisti.
Erikoinen laatikkokitara on Suomessa melko ainutlaatuinen näky.
Periaatteen miehelle kierrätysmateriaaleista koottu soitin sopii mainiosti.
– Polttaisin sikareita, jos polttaisin, mutta lopetin tupakoinnin kymmenen
vuotta sitten, sanoo luomupuutarhuri.